Napakoru

Nui niin, tänään on eka ultra liittyen ekaan PASsiin. Toivon, että kaikki on mennyt hyvin ja Zumenon on toiminut niin kuin sen on tarkoituskin (mikä on minulle nyt kyllä vähän epäselvä). Laskiskelin, että siirto olisi varmaan ensi viikon puolenvälin jälkeen.

Nyt jo jännittää, selviävätkö ne pienet alkiot sulatuksesta. Aloitamme kai kahden alkion oljen sulatuksella. Itse toivon todellakin, että molemmat alkiot kestäisivät ja että siirrettäisiin molemmat alkiot.

Ikäni puolesta kokisin kaksoisuuden taivaan lahjana. Jos olisi näin mahdollista saada heti lapselle sisarus, niin ottaisin mahdollisuuden ilomielin vastaan. Toki tiedostan ne riskit mitä mahdolliseen kaksoisraskauteen liittyy ja hyväksyn ne.

Ai niin, se fysioterapeuttini oli sitä mieltä, että navassani yli 13 vuotta ollut koru voi kiristää vatsan yhtä kalvoa (linea alba). Niinpä meikäläinen marssi suutarille, kun omin näpein en saanut korua enää ruuvattua auki. Siinä hieman huomaamattomasti koitin selittää, että onko heillä työkaloja metallin leikkaamiseen. Iso, partainen ja tatuoitu suutari pyysi näyttämään mistä metallista on kyse. Paljastin napani ja kerroin tilanteen. Hän päätti koittaa kokeilla vielä omia näppivoimiaan ja saikin ruuvattua korun auki!

Meitä molempia hieman hymyilytti kun kysyin avun  hintaa, hän vain tokaisi ettei maksa mitään : ) Nyt mennään sitten pari grammaa kevyempänä!