maanantai 8. huhtikuuta 2013

Tänään satoi lunta sydämeeni

Nyt se on ohi. Minun ja meidän ihana aika raskaana. Enkä edes itse huomannut tilannetta mitenkään. Olo on turta, surullinen, epäuskoinen, itkuinen.

Vietimme ihanan pääsiäisen mökillä nukkuen pitkiä yöunia, ottaen päikkäreitä ja hiihdellen aurinkoisilla laduilla haaveillen pikkuahkiosta, jossa voisi vetää pienokaista suksien perässä.

Varoin syömästä haukea maalaistuttaviemme luona ja melkein kerroimme raskaudesta sen takia. Ettei emännälle tulisi paha mieli, kun jätin hauen syömättä.

Pääsiäisen jälkeen jatkoin lomaani tyttöjen reissulla pohjois-Italiaan. Ihanan rentoa vaeltelua kaupungilla, suussa sulavia ruokia, viinin ja proseccon jättämistä väliin ja kahdelle uudelle ihmiselle raskauden ihmeen jakaminen. Sain kehuja reippaudestani ja hyvästä voinnistani.  Katselin pikku-bambinoja uteliaana ja ihaillen ja haaveilin kuinka meidän pieni joskus olisi varmasti yhtä suloinen kuin nuo italialaiset pikku-kerubit.

Eilen illalla palasin matkalta ja täyttelin illalla neuvolasta tulleita lomakkeita. Emme tupakoi, emme juo juurikaan alkoholia, kerrassaan kelpo pari tulevia vanhempia. Perjantaille oli sovittu aika neuvolaan.

Tänään oli sovittu klinikalle vielä kontrolliultra. Kulta oli järjestänyt, että pääsi mukaan. En osannut epäillä mitään. Rinnat olivat edelleen hieman arat ja turvonneet. Lääkeitä olin muistanut ottaa ilman yhtään unohdusta. Ei vuotoa tai vatsaoireita. Kävin tutkimuspritsille pitkäkseni ja odotin innolla kuinka kohta näen pienokaisemme toistamiseen ja taas sen ihmeellisen sykkeen.

Lääkärimme etsi hetken aikaa ja otti anturin pois ja kosketti minua hellästi sääreen. Hänen kasvoillaan oli pahoitteleva ilme. Kasvu on pysähtynyt ja sykettä ei näy. Minulla kesti joitakin sekuntteja, ennekuin jotain läpäisi tajuntaani. Senkin jälkeen oli ensin vain turta ja aivan kuin ulkona koko tilanteesta. Nyt meille tässä kerrotaan kuinka raskaus on keskytynyt. Jaahas, se on tämmöinen tilanne.

Sitten tulivat kyyneleet. Kulta paijasi ja silitti. Päästyäni pritsiltä halasimme pitkään ja sitten kuulemaan jatkoa. Kyyneleet valuivat aina välillä ja välillä olin tyynempi. Lääkeet lopetetaan. Odotetaan tuleeko spontaani vuoto. Sain lähetteen raskauden keskeytykseen. Menee ilmeisesti loppuviikkoon. Sitten täytyy toipua ja vasta ehkä ennen juhannusta on mahdollista suunnitella uutta siirtoa.

Talvi on todellakin palannut. Kesä on peruttu.

Kulta on ihana voimavara. Halaa, kuuntelee, lohduttaa ja silittää. Kunpa osasin huolehtia hänestä yhtä hyvin. Kyllä tästä selvitään. Jotenkin. Päivä kerrallaan.

Ai niin. Täytin pääsiäisenä 39-vuotta.

13 kommenttia:

  1. Nyt itkettää :'(.

    On surullista. Oon kovasti pahoillani teidän menetyksestä.

    Halauksia sinulle täältä ruudun takaa. <3

    VastaaPoista
  2. Olen niin pahoillani. Voimia sinulle ja miehellesi. Elämä on epäreilua!

    Halaus täältäkin <3

    VastaaPoista
  3. Olen todella pahoillani ja ihan itku tulee, kun tulee niin mieleen oma menetyksemme. Me kanssa menetimme pienen ihan samanlailla, hän oli kuollut kohtuun viikoilla 8+5. Aivan hirveän surullinen kokemus! Voimia!!

    VastaaPoista
  4. Ei, voi ei, ei! Tuli aivan kamala olo puolestasi. Sydän hyppäsi kurkkuun, kun näin postauksesi otsikon. Olen todella, todella pahoillani. Niin kovin pahoillani. Miksi näin piti käydä?
    Sanat ei nyt riitä kertomaan, miten pahalta minusta tuntuu puolestanne.

    Toivotan valtavasti voimia.
    Lähetän halauksia.

    VastaaPoista
  5. Olen todella pahoillani. Itku meinaa täällä töissä tulla puolestanne. Liian epäreilua. Ei näin pitäisi käydä.

    Halauksia ja voimia jaksamiseen!

    VastaaPoista
  6. Olen niin pahoillani että ihan itkettää! :'( Muuta en osaa sanoa. Kovasti voimia teille molemmille suureen menetykseenne.

    VastaaPoista
  7. Kiitokset suuret teille kaikille ihanille ihmisille, jotka olette jakaneet suruamme. Omasta lähipiiristämme tästä tiesi vain kourallinen ihmisiä. Kiitos, olette kovin tärkeitä minulle.

    VastaaPoista
  8. Olen niin kovin pahoillani puolestasi. Lähetän kaiken ylimääräisen energian näin etänä ja toivon parempaa kevättä.

    VastaaPoista