Long time no see

Johan on melkein kuukausi vierähtänyt viime kirjoituksesta. Syynä on oikeastaan kaksi asiaa. Töissä on tapahtunut täysi kuperkeikka yhden henkilöön lähdettyä pois ja teen siis valtaosan hänenkin töistä oman työni ohella. Lähtijä sattui olemaan pomoni, joten siitä on tullut tähän palloon hieman lisäkierrettä.

Toisaalta on ollut hienoa huomata, että vastuuta annetaan nyt oikein lapiolla, mutta työnhallinta on tietenkin jonkin verran ontunut samaan aikaan. Nyt jopa näyttää siltä, että tulen pysyvämminkin ottamaan vastaan tätä uutta roolia.

Juttelimme asiasta mieheni kanssa kotona, sillä olen vanha työnarkkis. Tosin ajalta ennen parisuhdettamme ja olen ollut iloinen siitä, että tässä lapsitoivetilanteessa työni on ollut viimeisen vuoden suhteellisen rauhallista. Ei siis liikaa stressiä tai muuta henkistä ikävää, joka voisi estää lapsen tuloa luoksemme.

Sain kotoa vihreää valoa tähän työhaasteeseen tarttumiseen. Lupasin kuitenkin omaehtoisesti huolehtia, että stressi ei tule elämääni. Toivottavasti pystyn pitämään lupaukseni. Onkin ollut "kivaa", kun työpäivän aikana ajatukset harhailevat kierron tilanteeseen enää vain n. 20 kertaa päivässä entisen 120 kertaa nähden..

Ja onhan tässä taas yksi pettymys nielty hoitojen suhteen. Tälle kierrolle piti tehdä luonnolliseen kiertoon PASsi. No ovulaationi tapahtuikin sitten keskiviikkona 23.1 ja siirtopäivä olisi ollut lauantai, jolloin klinikka ei ole auki. Joten ei auttanut kuin nieleskellä pari kertaa ja uskoa omiin voimiin tässäkin kierrossa. Kuukautisten pitäisi alkaa tässä parin päivän sisään eikä mikään - taaskaan - viittaa siihen että luonnon konstein olisin tullut raskaaksi.

Joten varalla on jo lääkereseptit aloitettavaksi seuraavan kierron 2. päivästä. Nyt en muista edes lääkkeen nimeä. En halunnut lukea ohjeita vielä kovin tarkkaan, JOS vaikka olisinkin tullut raskaaksi tässä kierrossa. Tietty aikausko istuu minussa siis hyvin lujassa, vaikka en sitä helpolla myönnäkään. Niin sitä humahti kaksi kuukautta IVF:n ja tuoresiirron jälkeen ilman että mitään saatiin aikaiseksi. Ei minua muuten niin haittaisi, mutta vuodet kropassani vain lisääntyvät. 39-vuotissynttäripäivä lähestyy uhkaavasti..

Uuden vuoden luomualoitus

Uusi vuosi on vaihtunut trooppisen lämpimässä ilmastossa hoivaillen sekä mieltä että kehoa. Joulukuun puolivälin jälkeen, kun negatiivinen tulos ensimmäisestä IVF-hoidosta ja tuoresiirrosta varmistui, alkoi töissä ylimääräistä hässäkkää ja sinällään ihanat joulupuuhatkin täyttivät päivät. Muru on jaksanut varmistella mun henkistä vointia ihaltavasti ja pikkuvauvojen ja lapsien ollessa luonamme tarkkaillut hieman suhtautumistani. En ole onnekseni ainakaan itse havainnut mitään erilaista reagointia itsessäni ja hyvä näin.

Minusta oli aika vaikeaa arvioida tämän kierron ensimmäistä päivää kun sitä läpivuotoa oli kuitenkin tapahtunut jo muutamia päiviä. Klinikalta lääkärimme neuvoi laskemaan kierron ensimmäisen päivän kunnon vuotopäivän mukaan Lugesteronin lopettamisen jälkeen.

Kun arjen täytti kaikenlainen muu ajattelu, tuntui helpottavalta luopua hetkeksi jokaisen päivän jännittämisestä. Sitähän tuo edellinen IVF-kierto oli tavalla tai toisella ollut. Totta kai silti laskeskelin jo etukäteen kalenterista mahdollista seuraavaa ovulaation ajankohtaa...

Tällä kertaa en sitten onnistunut sen bongaamisessa ovulaatiotestin avulla. Aloitin testaamisen ajoissa, jo kp 10. Kp 13 olivat viivat jo miltei saman vahvuiset, mutta seuraavan aamun testiviiva olikin taas haaleampi. Tikuttelin aina kp 16 asti, eikä se enää (tietenkään) kertaakaan vahvistunut. Päätin sitten tehdä yhteenvedon, että joko testi olikin siten ollut positiivinen jo kp 13, tai tälle kierrolle ei tullutkaan ovulaatiota.

No, meillä oli muutamia yhdyntöjä toki heti siinä kp 13 paikkeilla ja jälkeen kun ajattelin saada uimajoukkoja paikoille jo odottelemaan. Nyt on kp 23, eikä tietenkään ole yhtään mitään tuntemuksia. Puuh. Olen jo koittanut ohjelmoida itseni odottamaan tammikuun lopulle suunniteltua luonnollisen kierron PAS:ia. Kuinkakohan monelle tehdään PAS:ia luonnolliseen kiertoon? Ettei ole mitään hormonitukea ennen siirtoa?

Olemme palaamassa kotimaahan parin päivän kuluttua. Silloin on levot levätty ja arki saa taas käynnistyä. Sekä työn että hoitojen osalta. Olen kuitenkin saanut mielen tasapainon ja optimistisuuden perustason taas hyviin lähtölukemiin vuoden 2013 kunniaksi.

Toivon meille kaikille oikein hyvää ja onnekasta vuotta 2013!